lauantai 30. joulukuuta 2017

MISTÄ MIHIN?

Vuosi vaihtuu, mennyt haihtuu. 
Päivän värit

Elämää
 
 
Mistä on tuleva vuosi tehty, mistä mennyt koostui? Jälleen on aika elämän inventaarion. Useina vuosina olen ajatellut uuden vuoden olevan kuin tyhjä, puhdas, valkoinen taulupohja. Se värittyy vuoden aikana elämänväreillä, tässä vaiheessa vuotta ei ole enää paljoin tehtävissä, maalaus on valmis.
Toki keskeneräistä on yhä, sillä elämänmaalaushan jatkuu niin kauan kuin on elämää, mutta vuoden aikana maalattu on kerran maalattu. Ei voi enää korjata mennyttä, voi vain lukea maalausta, miettiä mistä mikin väri, tunnelma tai viiva on saanut alkunsa. Miksi se jälki tai väri on siihen vedetty. Mistä syystä juuri se? Mistä se sai innoituksensa, aiheensa, ajatuksensa. Oliko sille mitään eritysitä selitystä, oliko se vain tunne jonka väritin, itsestäni välitin.
 
Mistä mihin suru jatkuu?
Mistä mihin äitiys määritellään?
Mistä mihin ikävä kestää?
Mistä mihin muistot kantaa?
Mistä mihin avuttomuus kouristaa?
Mistä mihin tunnen vihaa elämän epäreiluutta kohtaan?
Mistä mihin kirjoitan surusta?
Mistä mihin ajatukseni kiinnostavat?
Mistä mihin sattuu näin kovasti?
Mistä mihin luulee selviytyvänsä?
Mistä mihin luulee jaksavansa?
Mistä mihin olettaa pärjäävänsä?
 
Nyt jatkan oikeaa elämää, kauhanvarressa ja hellan ääressä. Mielessä on vaikka kuinka paljon ajatuksia, mutta nyt en ehdi.
 
Kiitos kaikille kanssakulkijoille, tästäkin vuodesta.
Odotetaan uutta ja odotetaan valon lisääntyvän...
 
Annetaan uudelle vuodelle mahdollisuus.


Ps. Haluan heittää taas sanat alitajunnasta, kiitos kivoista vastauksista mitä edelliset ovat kirvoittaneet. Tai nyt nuo sanat nakkelee tytöt, tietämättä mihin käyttöön, osan sensuroin heti;-)

KORU
SUKKA
PUHDAS
 

3 kommenttia:

30. joulukuuta 2017 klo 21.31 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Koru - aika vähän niitä käytän mutta muutama luottokoru on. Ja yksi ihan erityisesti. Se on tietyissä jutuissa aina mukanani.Isältä saatu, isän itse tekemä ... Korujen koru.

Sukka - unisukka ... neuloosin uudelleen aikaan saanut vaatekappale.

Puhdas - saunapuhdas -niin kuin nyt tässä kirjoittaessani olen. Nousee mieleen myös lauluja joissa puhtaudesta puhutaan; Puhtaat purjeet -vanha kaunis Rexin kappale - muistanetko ? Puhtaudesta puhutaan Rakkaus on lumivalkoinen- kappaleessa "...puhdas niinkuin hanki helmikuisten aamujen ..."
Nämä aivoitukset heitti ajatusten virta tänä iltana mieleeni.

Minä anonyymi

 
31. joulukuuta 2017 klo 14.09 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Koru - oma rakas koruni,jossa roikkuu kummeilta saatu rippiristi ja aviomiehen antama äitienpäivälahja ,sydän. Miten usein kuitenkin mieleen nousee puuttuva palanen , ankkuri...
Sukka - lattialla lojuva, kotona olevista nuorukaisista kertova vaatekappale tai jalkoja lämmittävät äiteen neulomat villasukat....muisto hänestä
Puhdas kuin uusi lumi. Niin kirkas ja valkoinen vailla yhtään tahraa tai pienintäkään jalanjälkeä.

 
1. tammikuuta 2018 klo 12.42 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Koukutun näihin sanoihin... Koruja en käytä, mutta ihailen!
Sukka- villasukkia valmistuu tasaiseen tahtiin.
Puhdasta pyykkiä, nautinto ripustaa narulle. Kuulla jälleen kerran että mri-kuva on ollut puhdas!! Kumpa se sellaisena pysyisikin tällä erityisellä lapsenlapsella! Toivoen Isoäiti

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu