PITÄÄKÖ OLLA HUOLISSAAN?

Pitääkö olla huolissaan?
Ihan vaan kaverin puolesta kyselen ja lavastettua kuvitteellista kuvituskuvaa käytän...

Vaimon työkalupakista löytyi miehen tonget, tai semmoiset pihdit, tai oikeastaan leikkurit.
Mies jälleennäkemisen riemussa aamuaurinkoa vasten ne omikseen tunnisti. 

Oli tuttu kolo kärjessä, tietyt nirhaumat terissä. Samalla miehelle hulvahti muistot niiden ostamisesta ja myyjästä, siis pitkästi tarinaa tunteella.

Vaimo hämmästyi moisesta muistikapasiteetista, heitti lämpimikseen ja kokeeksi kysymyksen parin kihlautumisvuodesta. Ja sormusten ostopaikasta ja -hetkestä.

Mies hämmästeli moista kysymystä ja vastaus heitti vain reilulla neljällä vuodella oikeasta. 

Paikkakunta sentään osui oikeaan, ilman tarkempaa havaintoa kyseisestä elämäntapahtumasta.
Tosin ei vaimokaan tarkkaa päivää itse siihen hätään muistanut.

Eli pitääkö siis olla huolissaan?
Siis siitä, että tonkiin on vahvempi tunneside kuin kihlasormukseen?
Vai siihen, ettei vaimo itsekään tarkkaa päivää muistanut, vaikka luulee olevansa hyvämuistinen?

Vai onko syytä olla vain tyytyväinen, että ne tonget aiheuttivat löytyessään moisen iloisen ja vahvan tunnereaktion, sekä saivat aikaan kiihkeän keskustelun heti aamutuimaan.