2022

Ollaan vuodessa 2022. Hienoa, niin se vain elämä rullaa ja taas on tyhjää taulupohjaa maalattavaksi, noin niinkuin kuvainnollisesti. Siis jokainen alkava vuosi on minulle täynnä tyhjää, mahdollisuuksia, tabula rasaa. Jää nähtäväksi miten se täyttyy, millä tekniikoilla, massoilla, väreillä, struktuureilla, aiheilla, tyylilä tai tyylittömyydellä. Kello on nyt 10.30, lähden kohta töihin. Tykkään. Eilen tein töitä 12 tunta, tänään suunnitelmissa vain 9 tuntia. Oma valinta, mielekästä työtä, lastensuojeluyksikössä. En osu näppäimiin, tai siis meillä on uusi pöytäkone, uudet näppäimistöt. Jotenkin aina lyön ohi, jokin tässä asettelussa on eri tavalla. Nyt osuin sitten ohomennen johonkin selliaseen, että tekstejä poistuu, kirjaimia sieltä täältä. Argh! Lintulassa ja eläimien kanssa aikaa suttautuu todella paljon, eikä se ole ollenkaan hukkaan heitetyä vaan erittäin antoisaa. 3 kaunista munaa oli aamun saldo, kiitollista vaakkumista ja nyökytelyä. Koirien kanssa kirmailua pakkasaamussa, kissat saaneet aamupalansa. Kahvia mennyt pannullinen, latautumista, lueskelua, hömppää telkkarista. Nyt jumittaa tämä tekstin tuottaminen, jokin vipu poistaa niin paljon, että kiristyy hermo meikäläisellä. Jatkan vielä tänä vuonna. Hyvyyttä alkaneeseen vuoteesi, rauhaa, rakkautta, terveyttä. Son moi, nauti talven upeudesta!