tiistai 13. lokakuuta 2020

VÄHÄN ENNEN

Vähän ennen, mitä? No vaikkapa mitä. Unta, hampaidenpesua, hiustenkuivausta, iltalukemista... On siis ilta, kello pian yhdeksän. Minä koneella, mikä on todella harvianaista, varsinkin näin illalla. Jotenkin viime syksynä, kun valmistumistani valmistelin, sain hakata konetta liikaakin. Toki pidin näyttökansioiden tekemisestä, sanallisesta jaarittelusta ja kuvituksista. Mutta konehommat eivät ole minua varten. Mää en ole nörtti, välillä pidän mielellänikin taukoa. Tänään mielessä kävi lapseni katse, viimeinen katse, vähän ennen kuolemaa. Eipä siitä nyt sen enempää, mutta asioita muistan, päivittäin, vähän ennen mitäkin, milloinkin. Niitä on paljon... Misesta elämän taitekohdasta tähän hiivatin koronaan. Itse olen siis siviiliminänäkin maskissa julkisilla paikoilla ja kursseilla. Ettei tarvitse ajatella, että se olin minä, joka levitti, jos levitti. Olen oman osuuteni vastuusta kantanut. Tosin tänään törmäsin myös yhteen iäkkääseen sukulaiseeni, joka oli ilman maskia. Astmaatikkona hän ei kykene maskin kanssa olemaan ja asioita hoitamaan. Hän sanoi, että hänen lähtönsä hetki on sitten kun se aika koittaa. Hän ei anna pelolle ja paniikille liikaa valtaa. Hän haluaa elää ja jatkaa liikkumistaan enitseen malliin. Sillä hän tietää, että jos nyt jättää asiat hoitamatta, autollaan liikkumatta, lenkkeilemättä ja mökittyy, se on menoa se. Kuulemma saman ikäluokan ystävissä on näitä pelolle vallan antaneita, jotka pelkäävät kerrostalossa postiluukkuakin, ettei vaan korona luiskahda sisään kun sitä raottaa. Ei uskalleta mitään, pelätään elämistä. Sekin on kauhea kohtalo, pelätä pelkoa. Tämä pitkäkin keskustelu jätti jälkensä, pisti ajattelemaan. Siinä on monia tärkeitä asioita ja oivalluksia. Mikä on kenenkin perspektiivi. Toisaalta hän sanoitti sen, mitä varmasti moni vanhus tai iäkkäämpi ajattelee. Koskaan ei tiedä mikä se vie, kun on viennin aika. Iäkkäät sukulaisemme ovat olleet eristyksissä kuukausia, tokihan heistä olemme huolissamme. Kuinka pieneksi heidän ympyränsä ovat hetkessä menneet, mitä tästä vielä seuraa. Eipä tässä nyt muuta, vähän ennen iltauinahdusta moiset päästelin.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu