KÄRSIMYS

Kärsimys, vahva, voimakkaita tunteita herättävä ja arkakin sana käsiteltäväksi. Ainakin minulla on jopa selkeä käsitys kärsimyksestä, se kuvastaa minulle myös tuskaa, kipua, pahaa oloa. Kärsimys ei ole helppo sana, se on myös pyhä. Kärsimysviikko, kärsimys kuuluu olennaisena osana pääsisäisen sanomaan ja kristinuskoon. Sain kasvaa vahvasti körttiläisessä lapsuuskodissa, jolloin kärsimys oli jopa tavoiteltava olotila, arkea. Kärsimyksen vastakohta mielihyvä päivittäin synniksi miellettiin. Kärsimyksen, pääsiäisen ja Raamatun tapahtumien kautta meidän asiamme ovat paremmin. Näin moni meistä haluaa nähdä, uskoa, oppeihin suhtautua, mutta en lähde sitä puolta tarkemmin rajaamaan tai avaamaan. Jokaisella saa olla aiheesta oma käsityksensä, hyvä niin. Toki kärsimystä olen myös lukuisia kertoja kyseenalaistanut, kritisoinut ja sitä vastaan taistellut. En niele kärsimystä pureskelematta, maistelematta ja tappelematta.

Suihkautin juuri kärsimyskukkaa iholleni, minulle se luo rauhaa, pyhyyttä, turvaa ja jotain suurempaa. Jostain syystä tälle viikkoa olin pullon kätköistäni esille kaivanut, ottanut taas käyttöön. Koin sille olevan tarvetta, liekö siihen vaikuttanut kärsimysviikko ja ajankohdan ajattelu. Jostain se vain käsiini osui, hakeutui. Muistan sairaalavuosina, kun löysin kärsimyskukkasuihkugeelin, ostin sitä itselleni ja yhdelle toiselle äidille pullollisen. Se tuli niin oikean saumaan, voiko olla rohkaistumatta ja jaksamatta, jos sillä itsensä suorastaan sivelee ja valelee, jää tuoksuun leijumaan. Tuoksu, tuoksun sanoma luo rohkeutta, jopa nimenä se on vahva. Se auttaa kärsimyksissä jaksamaan, rohkaisee ja tietenkin myös piristää. Kärsimyskukka on myös monikäyttöinen rohdoskasvi, käytetty kautta vuosisatojen. Kukkana se on mielenkiintoinen, herkkä, kuvauksellinen, hauras, moni-ilmeinen. Se on hento köynnöskasvi, kuitenkin vahva. Joskus 1500-luvulla sen kukinnosta löydettiin kokonainen Raamatun tarina.

Kuinka kärsimys määritellään? Mikä on kärsimyksen raja, rajallisuus, rajattomuus. Itselle, toiselle, sivustakatsojalle. Kuka kärsii eniten, kenen puolesta. Onko se jotain suurempaa, ajattomampaa, ikiaikaista. Onko kärsimys pyhää, pyhyyttä vai tavallisen ihmisen arkea. Onko kärsimystä yksi kalenteriviikko, vai koko elämä. Mikä on kenenkin kärsimys? Mielestäni kärsimys sanana on kärsinyt inflaation, sitä käytetään aivan liian kevein perustein. Olen sivusta seurannut kärsimystä, saanut siitä osani. Olen seurannut fyysistä kärsimystä, johon liittyy myös henkiset seikat. Mitä on kärsiä ihan oikeaa kipua, tuskaa, epätietoisuutta, todellisuutta. Mitä on kärsiä vaikkapa kuolemansairautta. Kärsimys liitetään myös usein kuolemaan, mutta onko kuolema aina kärsimystä. Mielestäni kärsimys loppuu kuolemaan, monilla juuri se eletty, kuolemaa edeltävä elämä on kärsimystä.  Kun näkee oman rakkaansa silmissä kärsimyksen, voiko muuta toivoa kuin kärsimyksen loppumista. Kun ei ole enää parantavaa hoitoa olemassa, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ylittää raja, päästää irti, kohdata kuolema. Päästä kuoleman kautta kärsimyksestään, saavuttaa kivuton olotila, kohdata valo. Näin uskon, mielestäni näin lapseni ja isäni kuoleman hetkellä olemuksesta tulkitsin. Kun raja ylittyi, maanpäällinen ja fyysinen kärsimys loppui. Tuli tyyneys ja mieletön rauha.

Kärsikö lapseni, varmasti useinkin sairauden aikana, ainakin viimeisen vuoden aikana ja oltuaan kehonsa vankina. Äänettömien kyynelien takaa ja olemuksesta näin kärsimyksen. Onneksi hän ei kärsinyt koko aikaa. Eihän kärsivä ihminen naura ääneen, innostu, osallistu ja silmät loista. Olen kulkenut vuosia käsi kädessä kärsimyksen kanssa, onneksi sen vierellä on kulkenut myös sen vastakohta mielihyvä. Kärsimyksen kautta myös hyvät asiat ovat korostuneet, selkiytyneet, nousseet arvoon arvaamattomaan. Näin kärsimysviikolla haluan roikkua näissä muistoissa ja nähdä asioiden valoisankin puolen. Olen oman kärsimykseni kanssa sinut, ainakin uskon ja toivon niin. Kärsimys on osa elämää, mutta sen kohtaaminen ei enää pelota, koen että se myös vahvistaa sen kääntöpuolen eli mielihyvän ja hyvien asioiden oivaltamista.